ajattelin jatkaa tätä muualla. tää ei oikein toimi. ehkä jatkan täällä joskus myöhemmin,mutta nyt tuntuu paremmalta toisaalla. tervetuloa sinne. http://elinarsku.blogspot.com

tämmönen tuli tehtyä. :) toi kuva saa mut vaan hymyileen. se on mun äitin rippikuva. tai yksi koevedos. pienestä asti oon naureskellu äitin rippikuvalle sen lasien ja ruusuvuoren takia. eihän sieltä ruusujen takaa näy muuta kuin isot "tv-lasit"! nimesin ne tv-laseiksi, koska linssit on tv-ruudun kokoiset. :) hahaa! mutta nyt mummulla katsellessani tota kuvaa, huomasin myös sen tutun naaman sieltä kaiken keskeltä. ja myös sen kuinka samannäkösiä me ollaan äitin kanssa. nyt ymmärrän miksi varsinkin vanhemmat tuttavat ja sukulaiset on tunnistanu mut monen vuodenkin jälkeen. :) hassua...

paperi: my minds eye, kirjaimet: ac, kukat: prima ja joku toinen, siirtokuvat: bg, timangit ja helmet: kaiser crafts, nauhat: tiimari, tarrat: sassafras lass. eiköhän siinä ollu kaikki..

tota paperia oon pyöritelly kans monen monta kertaa, mut vielä tähän mennessä mikään ei tuntunu sopivalta. kerran olin jopa valmis leikkeleen tota paperia, mut muutin kuitenkin mieleni. onneks, koska musta toi paperi sopi tohon kuvaan ku nenä päähän. mun mielipide. ja tykkään tosta paperista, enkä raaskinu peittää sitä kauheesti, niin senkin takia se sopi tuohon. seliseliseli. :) saa kommentoida.

hei taas lapset. nyt palataan 80-luvulle. tämän viikon haasteena oli käyttää koko siirtokuva-arkki. niitä ei nyt ihan kauheesti oo siunaantunu (vielä), mutta aika heti tiesin kyllä mitä niistä käyttäisin. 5-6 -vuotiaana mun lempileluja oli ehdottomasti my little ponyt. olin varmaan maailman onnellisin pikkutyttö kun sain ekan ponini synttärilahjaks. niillä sitten leikittiin tarhassa ja joka puolella. ja voi että sitä riemua, kun näin nämä siirtokuvat tiimarissa viime vuoden puolella. no äitihän oli mukana ja äiti sitten osti pienoinen hymy huulilla "pikkutytöllensä" pikkuponi siirtokuvia. :) mutta sen suuremmmitta puheitta:

tuohon olis tietysti voinut käyttää vähän maalia. valkoista vaikka. mutta meni jo. huomasin tuon "puutteen" vasta nyt. ehkä joskus lisään. tuskin kuitenkaan. seuraavaan sitten. :) mutta tuosta ponivillityksestä varmaan ei kauheesti tarvi selitellä. ainakaan muille suurinpiirtein saman ikäisille. ;)

...uus kategoria et löytää paremmin mitä ettii...

tässä pari korttia. toinen avokin kaverille 30-v kortiks ja toinen minne lie. teen välillä kortteja pelkällä fiiliksellä. sit niitä tulee vähän yli omien tarpeiden. teen kuitenkin yleensä kortit omiin tarpeisiin just sille kelle ne on menossa. mut on kiva kokeilla. ja kyllä noi "ylimääräisetkin" kortit löytää uudelle omistajalle lähes aina. :)

että näin.

en viittiny aiemmin laittaa kuvaa, kun pikkuveli välillä käy täälläkin. :) mutta tämmösen sille tein ja vietiin vielä xbox-peli lahjaksi.

lisäsin tuohon vielä kuvan ottamisen jälkeen oikeeseen alakulmaan "paljon onnea"-pallon. glossy accentilla korostettu muutamia kohtia.

oon taas väkertäny. muutaman kortin oon tehny nyt viime viikon aikana ja tässä ne tulee.

nämä kortit meni ystäville, kun ne yllätti mut ja ajo tänne susirajan taa vain mua piristämään! KIITOS RAKKAAT!

tässä ei-ihan-valmis-vielä-hääkutsut-tilaustyönä. ei siis omat. vielä... ;) tuohon tulee vielä valkoisella nauhalla kutsulappunen sisälle.

tämän tein eilen illalla. ite piirsin! siis palmun ja kiraraffin. en tiä mihin menee tämä, mut eiköhän sille jotain keksi.

ja tämän tein tilaustyönä työkaverille. kortti menee parikymppiselle poijjaalle. ei ehkä ihan perus-synttäri-kortti, mut ton ikäselle ehkä ihan hyvä. tilaaja oli kuulemma tyytyväinen. toi cola-pullo on vedetty vielä glossy accentilla kokonaan, joten on kivasti kohollaan ja kiiltää kuin oikea pullo. tosin eihän se näy kun kuvat on otettu puhelimella...

hmm... olikohan vielä jotain muuta (kysyy hän vadelma-valkosuklaakeksiä suu täynnä...) ei kai. nyt mennään kortteilulla ja seuraavaks varmaan ommellaan ja sit skräpätään taas. sellasta kiertoa se on. ja nyt mä saan askarrellapaskarrella ihan rauhassa, kun avokkikultani osti xbox360:n ja pelailee. :) eipä häiritte enää. kjehkjehkjeh.

Inspiroidu-haaste tällä viikolla:

PIILOTETTU JOURNALING / Ella Eliisa

Voit piilottaa tekstin haluamallasi tavalla. Erilliseen kirjekuoreen, jonkinlaiseen taskuun tai nostettavan läpän alle, miten ikinä keksitkin. Tekstin pituudella ei ole väliä, se riippuu täysin itsestäsi ja valitsemastasi aiheesta. Piiloksi riittää pienikin lappunen, jonka alta löytyy esimerkiksi kuvassa näkyvien ihmisten nimet. Tai se voi olla koko sivun mittainen reunasta ulos vedettävä kortti, johon mahtuu tarinaa aamusta iltaan tai syntymästä nykyhetkeen.

mun kultahan se siinä. ;) rupes vaan soimaan toi biisi päässä ku näin tän viikon haasteen, että pakko se oli toteuttaa. mun piilotettu journaling on siis toi sydän. tai siis tuohon taskuun on leikattu sydänreikä, joten osa tekstistä näkyy, mutta siitä ei oikein ota selvää, kun kaikki ei näy. (jaaettämitä???) siellä vaan lukee lähinnä et kuinka onnellinen oon, et just toi hymynaama on mun kulta. :) (meneekö ällön söpöilyks??) hih!

tarvikkeet: bazzil, sassafras lass, american crafts, basic grey, dymo ja oma käsi. :)

toi sassafrassin paperi on vaan niiiiiiin ihanaa. *huoh*

inspiroiduin niin paljon että yhdistin 2 viimesintä haastetta. :) siis sivun täydeltä kuvia ja kuvasta ja tarinasta poimitut koristeet. tämä koikku oli siis melkein mun. äipällä ja isäpuolella se asusteli ja kun mä menin käymään se sai aina pieniä erivapauksia. :) kuten sängyssä nukkuminen. minttu jouduttiin lopettamaan keväällä sydämen vajaatoiminnan takia. suloinen se oli ja kiltti kun mikä. border collien ja pystykorvan (?) sekoitus.

tuossa vasemmalla alhaalla minttu on sellasessa asennossa mihin se meni aina ku mä menin kotiin. se odotti että mä meen sen luokse ja rapsutan.

vähän yksityiskohtia. eli koiran kuppi, jossa on vettä (glossy accentilla korostettu), juttu joka yrittää olla flexi ja kaulapanta ja vikassa kuvassa softiksesta leikattu luu. myös kaulapanta ja mintun nenä vikassa kuvassa on korostettu glossy accentilla. piti kokeilla... nenä kyllä kiiltää kivasti. :) kylläpä on tuotakin elukkaa ikävä...

tää olikin kiva. tai siis tämäkin. ;) oon pyöritelly myös tuota kuvaa monta kertaa, mutta en oo inspiroitunu ennen tätä. kuvassa minä jotain 2-3 v. ja iskän kypärä päässä ja erkkarulla kätösissä. ekaan matsiin pääsin kai joskus 3-vuotiaana. leiskasta voi ehkä päätellä suosikki joukkueenkin... no lukeehan se siellä myös. :)

haasteessa piti käyttä koristeina kuvasta otettuja asioita. no kypärää ja teippirullaa en nyt sitten laittanut, joten koristeiksi tuli lätkä-aiheisia sanoja ja ite värkätyt maali ja kiekko. journaling kulkee ympyrää kuvan ympäri. olisin vielä tahtonu joukkueen vanhan logon tarrana, mut en sellaista kotoa löydä. löytyiskö narrelta??? senpä takia tuon kuvan tuollaiseen kehykseen sitten laitoin, koska siitä tulee mieleen joukkueen vanha logo. no kuva tulee nyt tässä.

journalingissa on muuten myös maalilaulun sanoja. ;) hihii muahhahhahaaa! se joka sen laulun tietää, luultavasti jää hyräilemään sitä nyt ja kiroomaan mua. ;) viikonloppuja kaikille!!!!!

 lisää paikkakunnan nähtävyyksiä. ja älkää luulkokaan et tässäkään vielä olis kaikki. :) sori vaan, mut näitä leiskoja tulee vielä ainakin muutama.

tämä patsas vilahteli tänään aamulla tv1:sen aamutv:ssä. meinasin ensin laittaa tuohon "pissapoika" mut eihän toi poika pissaa. vaan ton kalan suusta tulee vettä... siis sylkevä kala??

noi kahden kuvan puun latvat meni ihan vahingossa noin nätisti samalle tasolle. ihan ku toi toinen jatkuis.

noni. nää oli nyt tässä ja sit ootteleen huomista inspiroidu-haastetta!!!!! jeeeeeee!!!!! tulis jo!